Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

1.2 EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde

EU-oikeus voi luoda välittömästi sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille että yksityisille eli luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Suomen valtiosäännön kannalta EU-oikeus eroaa perinteisestä kansainvälisestä oikeudesta siinä, että EU-oikeudessa voidaan säännellä ylikansallisella tasolla suoraan yksityisten tahojen oikeusasemaa ja niiden välisiä suhteita.

EU-oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja velvoittaa kansallisia viranomaisia säädösvalmistelussa ja soveltamiskäytännössä. EU:n perussopimusten ja säädösten lisäksi muut EU-oikeuden lähteet eli EU:n oikeusperiaatteet, EU:n tekemät kansainväliset sopimukset ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat osa kansallista oikeusjärjestystä ja kansallisia viranomaisia velvoittavia. Liittyessään EU:hun jäsenvaltio sitoutuu muun muassa perussopimusten määräyksiin, EU:n säännöstöön sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (ranskaksi acquis communautaire). Liittymissopimuksen voimaansaattamisen myötä Suomessa on muodollisesti saatettu kansallisesti voimaan perussopimukset ja hyväksytty EU:n oikeusjärjestys osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

EU-oikeuden soveltaminen on suurelta osin jäsenvaltioiden viranomaisten tehtävänä. Jäsenvaltioilla tulee olla tehokkaan oikeussuojan takaava järjestelmä, jolla varmistetaan EU-oikeuden tehokas toteutuminen käytännössä. Yksilön oikeussuojakeinoista päätetään kansallisesti myös EU-asioiden osalta eli kansalaiset voivat vedota EU-oikeuteen kansallisissa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa kansallisten menettelyiden mukaisesti. Kansallisten tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksistä ei ole muutoksenhakuoikeutta EU:n tuomioistuimeen, vaan myös EU-oikeutta koskevissa asioissa korkeimpana oikeusasteena toimivat kansalliset tuomioistuimet. EU-oikeuden yhtenäinen soveltaminen jäsenvaltioissa on varmistettu ennakkoratkaisupyyntöjä koskevalla järjestelmällä (ks. jakso 1.6).

Vilpittömän yhteistyön periaate velvoittaa jäsenvaltion toteuttamaan kaikki toimenpiteet, joilla varmistetaan EU:n perussopimuksista ja säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Periaate velvoittaa myös pidättäytymään kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa EU:n tavoitteiden toteutumisen. 1 Se sitoo jäsenvaltion kaikkia viranomaisia. Kansallisten tuomioistuinten ja muiden viranomaisten tulee muun muassa tulkita EU-oikeutta EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä luomien periaatteiden mukaisesti. EU:n tuomioistuin on oikeuskäytännössään luonut eräitä EU:n ja kansallisen oikeusjärjestyksen välistä suhdetta koskevia oikeusperiaatteita, joita käsitellään alla.

EU-oikeus vaikuttaa välillisesti kansallisen oikeuden tulkintaan. Tulkintavaikutuksen periaatteen mukaan kansallisten tuomioistuinten ja muiden viranomaisten tulee tulkita ja soveltaa kansallista oikeutta siihen vaikuttavan EU-oikeuden mukaisesti niin pitkälle kuin se on mahdollista ottaen huomioon kansallisessa oikeudessa hyväksytty harkintavalta tulkinnassa.

EU-oikeutta koskee myös välittömän oikeusvaikutuksen periaate. Periaatteen mukaan EU:n perussopimusten määräyksissä ja toimielinten antamien säädösten säännöksissä voidaan antaa yksityisille tahoille oikeuksia, joihin he voivat vedota kansallisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Yksityinen taho voi vedota perussopimuksen määräykseen tai EU-säädöksen säännökseen, jos sillä katsotaan olevan välitön oikeusvaikutus. Perussopimuksen määräyksellä tai EU-säädöksen säännöksellä on välitön oikeusvaikutus, jos se on riittävän selvä ja täsmällinen sekä ehdoton (ks. EU-säädösten osalta tarkemmin jakso 1.3.3).

EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden ristiriitatilanteessa sovellettavaksi voi tulla etusijaperiaate, jollei muutoin voida varmistaa EU-oikeuden toteutumista. Periaatteen mukaan sellainen EU:n perussopimuksen määräys tai EU-säädöksen säännös, jolla on välitön oikeusvaikutus, syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen säännöksen riippumatta tämän asemasta kansallisessa säädöshierarkiassa.  2

Alaviitteet:
  • 1 Ks. SEU 4 artiklan 3 kohta.
  • 2 Ks. julistus 17 Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuudesta.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje