Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

1.5 EU-oikeuden periaatteet

EU-oikeudessa periaatteita voidaan määritellä eri tavoin. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä ”periaatteilla” tarkoitetaan oikeussääntöjä, joilla on perustavaa laatua oleva merkitys EU-oikeuden järjestelmässä. Niihin sisältyvät sekä EU:n yleiset oikeusperiaatteet että periaatteet, jotka määrittävät EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välistä suhdetta tai EU:n toimivallan käyttöä. Molemmat periaateryhmät ovat muotoutuneet suurelta osin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella ja osa periaatteista on myöhemmin kirjattu perussopimuksiin tai EU:n perusoikeuskirjaan. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvat periaatteet ovat yhtä sitovia kuin perussopimuksiin tai EU:n perusoikeuskirjaan nimenomaisesti kirjatut periaatteet.

EU:n yleiset oikeusperiaatteet heijastavat oikeusvaltioperiaatteelle perustuvia keskeisiä arvoja, tavoitteita tai oikeussääntöjä, jotka voidaan usein johtaa jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä tai lainsäädännöstä. Yleisiä oikeusperiaatteita ovat esimerkiksi suhteellisuusperiaate, yhdenvertaisuusperiaate ja oikeusvarmuuden periaate (ks. jakso 2.2).

EU:n perusoikeudet ovat osa EU:n yleisiä oikeusperiaatteita. EU:n perusoikeuskirjaan on koottu yhteen EU-oikeudessa tunnustettuja perusoikeuksia. Perusoikeuskirjan laatijoiden tavoitteena oli koota yhteen EU-oikeudessa tunnustetut perusoikeudet, millä parannettaisiin perusoikeuksien suojaa, näkyvyyttä ja selkeyttä EU-oikeudessa. Perusoikeuskirjalla on nykyään sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, toisin sanoen se on osa EU:n primaarioikeutta. 1

EU:n perusoikeuskirjan määräykset sitovat ensinnäkin EU:ta eli sen toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja. Jäsenvaltioita perusoikeuskirjan määräykset sitovat silloin, kun jäsenvaltiot soveltavat EU-oikeutta (ks. jakso 2.2). Perusoikeuskirjan tarjoama suojan taso tulee ottaa lähtökohdaksi aina silloin, kun arvioidaan perus- ja ihmisoikeuksia EU-oikeuteen liittyvissä asioissa, toisin sanoen asioissa, joihin EU-oikeus soveltuu.

EU:n perusoikeuskirjaa sovelletaan EU-oikeudellisissa asioissa ensisijaisena perus- ja ihmisoikeusasiakirjana, ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö on EU:n perusoikeuksien ensisijainen tulkintalähde. EU ei ole vielä liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Koska useat EU:n perusoikeuskirjan määräykset kuitenkin vastaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältämiä artikloja, tulkinta-apua voidaan niiden osalta hakea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. EU voi kuitenkin tarjota myös Euroopan ihmisoikeussopimusta laajempaa suojaa, ja tietyn perusoikeuden tarjoamasta suojan tasosta EU-oikeudessa tulee aina varmistua EU-tuomioistuimen tuoreen oikeuskäytännön perusteella. 2

EU-oikeuden periaatteita ovat myös säännöt, jotka määrittävät EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välistä suhdetta tai EU:n toimivallan käyttöä. Tällaiset periaatteet ovat ominaisia yksinomaan EU-oikeudelle ja sen oikeusjärjestelmälle. Näihin periaatteisiin kuuluvat esimerkiksi EU-oikeuden etusijaperiaate, välittömän oikeusvaikutuksen periaate, EU-oikeuden tulkintavaikutuksen periaate, annetun toimivallan periaate ja vilpittömän yhteistyön periaate (ks. jaksot 1.2, 1.3.1, 2.1, 2.2 ja 2.7).

Periaatteilla on useita tehtäviä EU:n oikeusjärjestelmässä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi apuna EU:n primaari- ja sekundaarinormien tulkinnassa, poistamaan oikeus- ja tulkinta-aukkoja sekä kanneperusteena. EU:n periaatteita sovelletaan aina silloin, kun EU-oikeus soveltuu asiassa. Periaatteet tulee ottaa huomioon sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden viranomaisten toiminnassa. Periaatteiden velvoittavuus ei rajoitu pelkästään EU-säädösten antamiseen ja soveltamiseen, vaan ne voivat tulla sovellettaviksi myös kansallista lainsäädäntöä annettaessa ja sovellettaessa. Ne on otettava huomioon sekä annettaessa EU-säädöksen täytäntöönpanon edellyttämää kansallista lainsäädäntöä että annettaessa muuta lainsäädäntöä, jolla on liittymä EU-oikeuteen. Erityisesti periaatteet tulee ottaa huomioon silloin, kun kansallisella säännöksellä on vaikutuksia EU:ssa taattujen oikeuksien toteutumiseen. Periaatteet voivat rajoittaa lainsäätäjän liikkumavaraa kansallista lainsäädäntöä annettaessa (periaatteiden huomioon ottamisesta lainvalmistelussa ks. tarkemmin jakso 2.2).

EU-oikeudessa on myös joitakin määräyksiä tai oikeussääntöjä, joita voidaan kuvata periaatteiksi, vaikka ne eroavat luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan EU:n yleisistä oikeusperiaatteista sekä EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välistä suhdetta määrittävistä ja EU:n toimivallan käyttöä koskevista periaatteista. Tällaisia ovat esimerkiksi sisämarkkinoiden perusvapauksia eli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat tavoitemääräykset, jotka ovat luonteeltaan horisontaalisia ja jotka jäsenvaltioiden tulee ottaa toiminnassaan soveltuvin osin huomioon (ks. jakso 2.2).

Periaatteita käsitellään asiaankuuluvissa yhteyksissä eri jaksoissa. Periaatteet voivat soveltua erilaisiin tilanteisiin, ja joillakin periaatteilla voi olla tilanteesta riippuen hieman erilainen sisältö. Esimerkiksi suhteellisuusperiaatteella on erilaisia käyttöyhteyksiä.

Alaviitteet:
  • 1 Ks. SEU 6 artikla. Perusoikeuskirjasta ja sen selityksistä ks. EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389—405.
  • 2 Ks. Euroopan unionin perusoikeuskirjan tulkinta ja soveltaminen, Oikeusministeriön muistio OM 1/469/2016.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje