Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

1.5 EU:n oikeusperiaatteet

EU:n oikeusperiaatteilla on tärkeä asema EU-oikeudessa. Periaatteet EU:ssa perustuvat osin EU:n perussopimusten nimenomaisiin määräyksiin ja osin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. EU:n tuomioistuin on luonut oikeuskäytännössään eri yhteyksissä oikeusperiaatteita, joilla on ollut merkittävä rooli EU-oikeuden kehityksessä. Tuomioistuin on myös täsmentänyt periaatteiden sisältöä sen ratkaistavaksi saatetuissa tapauksissa. Tuomioistuimen luomat periaatteet ovat yhtä sitovia kuin perussopimuksiin nimenomaisesti kirjatut periaatteet.

Periaatteet tulee ottaa soveltuvin osin huomioon sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden viranomaisten toiminnassa. Periaatteiden velvoittavuus ei rajoitu pelkästään EU-säädösten antamiseen ja soveltamiseen, vaan ne voivat tulla sovellettaviksi myös kansallista lainsäädäntöä annettaessa ja sovellettaessa. Ne on otettava huomioon sekä annettaessa EU-säädöksen täytäntöönpanon edellyttämää kansallista lainsäädäntöä että annettaessa muuta lainsäädäntöä, jolla on liittymä EU-oikeuteen. Erityisesti ne tulee ottaa huomioon silloin, kun kansallisella säännöksellä on vaikutuksia EU:ssa taattujen oikeuksien toteutumiseen. Periaatteet voivat rajoittaa lainsäätäjän liikkumavaraa kansallista lainsäädäntöä annettaessa (EU:n oikeusperiaatteiden huomioon ottamisesta lainvalmistelussa ks. tarkemmin jakso 2.2).

Perusoikeudet ovat osa EU-oikeutta. EU:lla on oikeudellisesti sitova perusoikeuskirja, jossa esitetyt oikeudet, vapaudet ja periaatteet EU tunnustaa.  1 EU:n perusoikeudet velvoittavat EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia sekä jäsenvaltioita niiden soveltaessa EU-oikeutta. Perusoikeuskirjan määräykset otetaan huomioon perussopimusten soveltamisalalla ja ne vaikuttavat EU-oikeuden sisältöön EU:n toimintaa ohjaavina tai rajoittavina periaatteina. EU:n perusoikeuksilla voi olla EU-oikeuden kautta välillisesti vaikutusta myös kansalliseen oikeuteen, vaikka lähtökohtaisesti kansallista oikeutta sovellettaessa jäsenvaltiota velvoittavat sen omat perusoikeudet ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. EU:n perusoikeudet vastaavat sisällöllisesti Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyviä oikeuksia ja niiden tulkintaa koskevaa oikeuskäytäntöä sekä jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen sisältyviä perusoikeuksia.

Kansallisen lainsäätäjän näkökulmasta keskeisiä periaatteita ovat EU:n toimivallan käyttöön liittyvät periaatteet, EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välistä suhdetta koskevat periaatteet sekä aineellista EU-oikeutta koskevat periaatteet. Periaatteita käsitellään oppaassa kunkin jakson yhteydessä kyseiseen aiheeseen liittyvien periaatteiden osalta. Periaatteet voivat soveltua erilaisiin tilanteisiin, ja niillä voi olla tilanteesta riippuen hieman erilainen sisältö. Joitain periaatteita käsitelläänkin oppaan eri kohdissa erilaisissa asiayhteyksissä. Esimerkiksi suhteellisuusperiaatteella on eri käyttöyhteyksiä.

  • EU:n toimivallan käyttöön liittyviä periaatteita (annetun toimivallan periaate, toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate) käsitellään EU-säädöksiä koskevassa jaksossa (jakso 1.3.1).
  • EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välistä suhdetta koskevia periaatteita (vilpittömän yhteistyön periaate, tulkintavaikutuksen periaate, välittömän oikeusvaikutuksen periaate ja etusijaperiaate) käsitellään aihetta koskevassa jaksossa (jakso 1.2) sekä osin myös täytäntöönpanoa koskevissa jaksoissa (jaksot 2.1 ja 2.7; jaksossa 2.2 käsitellään myös muun muassa suhteellisuusperiaatetta).
  • Perussopimuksiin sisältyviä aineellisia oikeuksia ja vapauksia koskevia periaatteita (muun muassa neljä vapautta eli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus) käsitellään täytäntöönpanoa koskevassa jaksossa (jakso 2.2).
Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje