Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

2.1 Tavoitteena EU-oikeuden tehokas toteutuminen jäsenvaltiossa

EU-säädös voi edellyttää kansalliselta lainsäätäjältä täytäntöönpanoa eli implementointia. Täytäntöönpanolla tarkoitetaan tässä kaikkia lainsäädäntötoimia, jotka ovat edellytyksenä sille, että EU-oikeus toteutuu tehokkaasti. Täytäntöönpanovelvoite koskee erityisesti direktiivejä, jotka tulee jo perusluonteensa mukaisesti muuttaa (transponoida) kansalliseksi lainsäädännöksi, mutta myös asetus ja päätös voivat edellyttää täytäntöönpanotoimia tullakseen tehokkaasti toteutetuiksi jäsenvaltiossa.

Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaan jäsenvaltion on täytettävä kaikki EU:n perussopimuksista ja niiden nojalla annetuista EU-säädöksistä johtuvat velvoitteet. Jäsenvaltion tulee toteuttaa tarvittavat kansalliset toimenpiteet EU-säädösten täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi jäsenvaltion on pidättäydyttävä sellaisista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa EU:n tavoitteiden toteutumisen.  1 EU:n perussopimusten ja EU-säädösten tulkinnassa tulee ottaa huomioon EU-oikeuden monikielisyys. Kaikkien jäsenvaltioiden viralliset kielet ovat yhtä todistusvoimaisia 2 Tulkintatilanteessa on verrattava eri kieliversioita toisiinsa. Jos eri kieliversiot jossakin tapauksessa näyttäisivät johtavan eri tuloksiin, joudutaan punnitsemaan eri näkökohtia ja periaatteita. Painava tulkintaohje on lainsäätäjän tarkoitus, mutta myös esimerkiksi yksityisen tahon oikeusturvasta huolehtiminen saattaa vaikuttaa tulkintaan.

Täytäntöönpanon tehokkuus edellyttää, että EU-säädös pannaan täytäntöön oikeasisältöisesti. EU-säädöksen tavoitteen tulee toteutua ja täytäntöönpano tulee toteuttaa kaikilta osin. Lisäksi täytäntöönpanon on oltava riittävän täsmällistä ja selkeää. Täytäntöönpanoa toteutettaessa tulee myös varmistaa, ettei kansalliseen lainsäädäntöön jää ristiriitaisuuksia EU-säädöksen kanssa ja ettei uusia ristiriitoja synny. Toisinaan mahdollisia ristiriitoja EU-oikeuden kanssa on yritetty ratkaista esimerkiksi siten, että kansalliseen lakiin otetaan säännös, jonka mukaan kansallista lakia sovelletaan, ”jollei Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista muuta johdu”. Tällaisia säännöksiä on vältettävä, koska sääntely jää tällöin epäselväksi ja sen informaatioarvo on lainsoveltajan kannalta vähäinen.

Täytäntöönpanon tulee olla myös oikea-aikaista. EU-säädös on pantava täytäntöön siinä asetetussa määräajassa. Täytäntöönpanon suunnittelu tulisi aloittaa jo ennakoivasti ennen säädöksen hyväksymistä. Jäsenvaltio ei voi jälkikäteen vedota siihen, että sillä on ollut erityisiä vaikeuksia toteuttaa täytäntöönpanoa määräajassa. Mahdolliset vaikeudet on otettava esille jo neuvoteltaessa säädöksen sisällöstä sekä siihen liittyvästä täytäntöönpanoajasta ja mahdollisista siirtymäajoista. Täytäntöönpanon aikataulussa tulee huomioida esimerkiksi asian eduskuntakäsittelyn vaatima aika sekä mahdolliset täytäntöönpanotoimet Ahvenanmaan maakunnassa.

EU-oikeudessa asetetaan vaatimuksia sääntelyn sitovuudelle. Yleensä edellytetään, että esimerkiksi direktiivi pannaan täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä (lailla tai asetuksella). Näin voidaan varmistua siitä, että täytäntöönpano on luonteeltaan sitovaa ja että täytäntöönpanosäännökset tulevat sovellettaviksi kaikissa niissä tilanteissa, joita direktiivi koskee. Hallinnolliset toimenpiteet yksin eivät yleensä ole riittäviä.

Kysymys kansallisen sääntelyn säädöstasosta ratkaistaan Suomen lainsäädännön mukaan vastaavuusperiaatteen asettamissa rajoissa. Vastaavuusperiaate edellyttää, että EU-säädökseen liittyvä kansallinen sääntely on säädöshierarkkisesti samantasoista kuin vastaavia kysymyksiä koskeva muu kansallinen sääntely.

EU-oikeudessa edellytetään myös täytäntöönpanon riittävää julkisuutta. Täytäntöönpanosäännökset on julkaistava asianmukaisella tavalla joko säädöskokoelmassa tai määräyskokoelmassa, jotta kansalaiset saavat tietoa sääntelystä ja voivat tarpeen vaatiessa vedota siihen kansallisessa tuomioistuimessa.

EU-lainsäädäntöön liittyvässä kansallisessa lainvalmistelussa toimivalta jakautuu ministeriöiden välillä samalla tavalla kuin kansallisissa asioissa valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) perusteella. EU-säädöksen täytäntöönpanosta vastaa ministeriö, jonka toimialaan asia sisältönsä puolesta kuuluu. Jos asia kuuluu usean ministeriön toimialaan, ministeriöiden on sovittava yhteistyöstä täytäntöönpanossa. Ahvenanmaan maakunta vastaa täytäntöönpanosta maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvissa asioissa. 3

EU-säädöksen täytäntöönpanossa noudatetaan tavallista kansallista säädösvalmisteluprosessia. Myös kansalliseen hyvään lainvalmisteluun kuuluu, että sääntely on selkeää lainsoveltajan kannalta. Kokonaiskuvan saaminen sääntelystä on soveltajalle tärkeää. Lainvalmistelussa velvoittaa myös hyvän hallinnon periaate. Muun muassa apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota EU-oikeuden edellyttämien kansallisten säädösmuutosten hyvään valmisteluun ja riittävän aikaiseen toteuttamiseen sekä korostanut niiden merkitystä oikeusvarmuuden kannalta.  4

Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje