Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

2.6 Kansallinen säädösvalmisteluprosessi, säädöstaso ja hallituksen esityksen perustelut

2.6.1 Kansallisen säädösvalmisteluprosessin noudattaminen ja säädöstason valinta  1

EU-säädöksen täytäntöönpanossa noudatetaan tavallista kansallista säädösvalmisteluprosessia.

Kysymys kansallisen sääntelyn säädöstasosta ratkaistaan Suomen lainsäädännön mukaan. Perustuslain säännökset ratkaisevat, minkä tasoista kansallista säädöstä täytäntöönpanossa voidaan käyttää. Jos asia kuuluu lain alaan, säännökset on annettava lailla. Laissa voidaan säätää valtuutuksesta antaa tarkempia säännöksiä asetuksella. Säädösvaltaa voidaan tässä tapauksessa delegoida niillä edellytyksillä, jotka yleensä koskevat säädösvallan delegointia. 2

Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Perustuslakiin sisältyy nimenomaisia lakivarauksia. 3 Lisäksi valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. 4

Myös rangaistuksista säädetään lailla. 5 Se, että EU-säädös edellyttää rangaistussäännöksen antamista, ei ole valtuus antaa rangaistussäännöstä kansallisesti asetuksella. EU-asetuksissa ei voida velvoittaa jäsenvaltiota säätämään rikosoikeudellisista seuraamuksista (ks. myös jakso 2.3). EU-säädösten edellyttämien rangaistussäännösten valmistelussa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että kansalliset rangaistussäännösten kirjoitustavalle asetetut vaatimukset täyttyvät. Esimerkiksi blankorangaistussäännöksiä kirjoitettaessa vaatimuksena on muun muassa se, että valtuutusketjut ovat täsmällisiä ja että aineelliset säännökset rangaistavuuden edellytyksistä kirjoitetaan rangaistussäännöksiltä vaaditulla tarkkuudella. Kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä tulee olla asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta. 6 Rangaistussäännös kirjoitetaan siten, että teonkuvaus ilmenee kansallisesta säännöksestä. Jos teonkuvaus on riittävän täsmällisesti ilmaistu EU-asetuksessa, kansallinen rangaistussäännös voidaan kuitenkin tarpeen vaatiessa kirjoittaa viittaamalla suoraan kyseiseen asetukseen, mutta tällöinkin teolle on säädettävä sitä kuvaava asianmukainen rikosnimike ja luonnehdittava tiiviisti kriminalisoitavaa tekoa.

2.6.2 Hallituksen esityksen perustelujen laatiminen  7

EU-säädöksen täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esityksen perustelujen tärkeänä tehtävänä on esittää eduskunnalle ja lainsoveltajille, mikä on ehdotetun kansallisen säädöksen suhde EU-oikeuteen.

Lakien esitöillä on EU:n tuomioistuimen mukaan rajallinen merkitys arvioitaessa kysymystä siitä, täyttääkö kansallinen laki EU-säädöksessä asetetut vaatimukset. Hallituksen esityksen perusteluja kirjoitettaessa on siten pidettävä mielessä, että tulkintasuosituksilla (”lainsäätäjän tarkoituksella”) ei aina ole samanlaista merkitystä kuin valmisteltaessa lakeja, jotka eivät perustu EU-lainsäädäntöön.

Hallituksen esityksen perusteluissa on selostettava selkeästi, miten EU-säädöksen sisältämät velvoitteet pannaan täytäntöön. Perusteluja kirjoitettaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Hallituksen esityksen jaksossa ”Esityksen pääasiallinen sisältö” on mainittava esityksen liittyminen EU-oikeuteen.
  • Perusteluissa on selostettava, miltä osin kansalliset säädösehdotukset johtuvat EU-oikeuden velvoitteista ja vastaavasti miltä osin kansallista sääntelyä ehdotetaan puhtaasti kansallisten tarpeiden vuoksi. EU-oikeuden velvoitteista johtuvien ehdotusten osalta perusteluista tulee käydä ilmi, millainen on kansallinen liikkumavara velvoitetta toteutettaessa ja miten liikkumavaraa toteutetaan.
  • Jos esitetään EU-säädöksen vähimmäistason ylittävää kansallista sääntelyä (gold plating), tämä on mainittava perusteluissa. Lisäksi on selvitettävä perusteet tällaiselle sääntelylle.  8
  • Perusteluissa on arvioitava säädösehdotuksen vaikutuksia ja vaihtoehtoisia keinoja vaikutuksineen erityisesti siltä osin kuin EU-säädös jättää kansallista liikkumavaraa. Vaikutuksia tulee arvioida tarvittaessa muun muassa perusoikeuksien kannalta. 9
  • Jos säädösehdotus on laadittu direktiivin täytäntöönpanemiseksi, se on selvästi mainittava perusteluissa. Samoin on selostettava, miten ehdotettu sääntely liittyy EU:n asetukseen tai päätökseen, jos ne edellyttävät täytäntöönpanotoimia.
  • Direktiivin täytäntöönpanemiseksi annetun ehdotuksen yleisperusteluissa tulee esittää direktiivin pääasiallinen sisältö ja ehdotetut keinot täytäntöönpanon toteuttamiseksi. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on selostettava artiklan tarkkuudella direktiivin ja ehdotetun lain säännösten vastaavuus. Jos osa direktiivin säännöksistä jätetään täytäntöönpantavaksi alemmanasteisin säännöksin, perusteluissa tulee selostaa, miltä osin näin on tarkoitus menetellä. Tämä pätee soveltuvin osin myös toteutettaessa EU:n asetuksen tai päätöksen edellyttämiä täytäntöönpanotoimia.
  • Jos ainoastaan osa direktiivin artikloista edellyttää uutta kansallista sääntelyä, kun katsotaan, että muilta osin voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö jo täyttää direktiivin vaatimukset, perusteluissa on myös artiklakohtaisesti selostettava, miten voimassa oleva lainsäädäntö täyttää nämä vaatimukset. Tämä pätee soveltuvin osin myös sellaisen EU:n asetuksen tai päätöksen kohdalla, joka sisältää täytäntöönpanoa edellyttäviä säännöksiä.
  • Täytäntöönpanon toteuttamista koskeva artiklakohtainen selvitys on tarpeen lausunnonantajia, kääntäjiä, laintarkastusta, eduskuntakäsittelyä, lainsoveltajia sekä lakikirjojen ja säädöstietokantojen toimittajia varten. Vastaavuustaulukko helpottaa komissiolle myöhemmin toimitettavan täytäntöönpanoa koskevan ilmoituksen eli notifikaation tekemistä ja komission mahdollisiin tiedusteluihin vastaamista.
  • Jos kyse ei ole direktiivin täytäntöönpanosta taikka EU:n asetuksen tai päätöksen edellyttämistä täytäntöönpanotoimista, mutta ehdotettu laki liittyy muutoin läheisesti johonkin EU-säädökseen tai perussopimuksen määräykseen, nämä liittymäkohdat on mainittava perusteluissa sekä selostettava, miten ne on otettu lakiehdotuksessa huomioon.
  • Valmistelu on tarvittaessa koordinoitava ministeriöiden välillä.
Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje