Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

2.7 Täytäntöönpanon laiminlyönnin mahdollisista seurauksista

Komissio valvoo sitä, että jäsenvaltiot noudattavat EU-oikeutta. EU-oikeuden mahdollisissa rikkomustilanteissa komissio selvittää asiaa yleensä ensin epävirallisin selvityspyynnöin. Tiedustelut voivat koskea kansallisen lainsäädännön sisältöä ja EU-oikeuden täytäntöönpanoa tai sen soveltamista jäsenvaltioissa. Ne voivat liittyä myös EU:n tuomioistuimen tuomioiden noudattamiseen (ks. jakso 1.6).

Komission mahdolliseen tulevaan rikkomusmenettelyyn liittyvät epäviralliset selvityspyynnöt toimitetaan jäsenvaltiolle pääsääntöisesti EU Pilot -ohjelman välityksellä. Ohjelman kansallinen yhteyspiste toimii ulkoasiainministeriön oikeuspalvelun EU-tuomioistuinasioiden yksikössä. Yhteyspiste välittää komission pilottitietokannan välityksellä lähettämät selvityspyynnöt asianomaisille ministeriöille, huolehtii yhteydenpidosta komission asianomaisen pääosaston kanssa sekä toimittaa ministeriön vastauksen komissiolle.

Jos jäsenvaltion vastaus epäviralliseen tiedusteluun ei tyydytä komissiota, komissio voi aloittaa jäsenvaltiota kohtaan virallisen rikkomusmenettelyn. Tämä menettely voi edetä virallisesta huomautuksesta perusteltuun lausuntoon ja edelleen kanteen nostamiseen EU:n tuomioistuimessa. 1

Rikkomusmenettelyä on tehostettu ja nopeutettu Lissabonin sopimuksella. Komissio voi nyt aiempaa varhaisemmassa vaiheessa pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään taloudellisia seuraamuksia jäsenvaltion maksettavaksi, jos se katsoo jäsenvaltion rikkovan EU-oikeutta.

Jos jäsenvaltio ei ole lainkaan tehnyt direktiivin edellyttämistä täytäntöönpanotoimista ilmoitusta eli notifikaatiota komissiolle tai on tehnyt vain osittaisen ilmoituksen, vaikka täytäntöönpanon määräaika on kulunut umpeen, komissio voi vaatia, että samalla kun EU:n tuomioistuin toteaa rikkomuksen se myös määrää kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon jäsenvaltion maksettavaksi. 2 Komission ei tarvitse vetää kannettaan pois, vaikka jäsenvaltio tekisi ilmoituksen täytäntöönpanotoimista tuomioistuinkäsittelyn kuluessa. Kun uhkasakko ei tällaisessa tilanteessa ole enää tarpeen, tuomioistuin voi määrätä kiinteämääräisen hyvityksen. Myös tuomioistuimen tuomion noudattamatta jättämisestä voi seurata hyvitysmaksu tai uhkasakko aiempaa nopeammassa menettelyssä. 3 Komissio on antanut tiedonannot kriteereistä, joita se noudattaa vaatimiensa seuraamusten osalta. 4 Tuomioistuimen määräämä seuraamus on maksettava (uudessa) tuomiossa määrättynä ajankohtana. Tuomioistuin voi vahvistaa ajankohdaksi tuomion antamispäivän tai sitä myöhemmän päivän.

On myös mahdollista, että täytäntöönpanoa koskeva jäsenvaltion rikkomus paljastuu ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä, jonka taustalla on yksityisen henkilön kansallisessa tuomioistuimessa nostama kanne. Jos EU:n tuomioistuimen tuomiosta ilmenee, että kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, jäsenvaltion tulee saattaa lainsäädäntönsä EU-oikeuden mukaiseksi.

Lisäksi välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen mukaan direktiivin säännös saattaa tietyin edellytyksin tulla sovellettavaksi tilanteessa, jossa jäsenvaltio laiminlyö direktiivin täytäntöönpanon tai täytäntöönpano on virheellinen. Yksityinen oikeussubjekti voi tällöin vedota kansallisessa tuomioistuimessa jäsenvaltiota vastaan direktiivin säännökseen edellyttäen, että säännös on riittävän selvä ja täsmällinen sekä ehdoton ja että direktiivin täytäntöönpanolle varattu aika on päättynyt. Myös perussopimuksen määräyksellä sekä asetuksen ja päätöksen säännöksellä voi olla välitön oikeusvaikutus. On kuitenkin huomattava, että mahdollinen välitön oikeusvaikutus ei vaikuta jäsenvaltion velvoitteeseen panna EU-säädös täytäntöön.

EU-oikeutta rikkovalle jäsenvaltiolle voi syntyä myös vahingonkorvausvastuu. Yksityinen oikeussubjekti voi nostaa jäsenvaltiota vastaan tietyin edellytyksin vahingonkorvauskanteen, jos hän katsoo, että jäsenvaltion EU-oikeuden vastaisesta toiminnasta on aiheutunut hänelle vahinkoa. Kanne nostetaan kansallisessa tuomioistuimessa. Vahingonkorvausvastuun edellytykset ovat seuraavat: rikotun oikeusnormin tarkoituksena on oikeuksien antaminen yksityiselle oikeussubjektille, oikeusnormin rikkominen on riittävän ilmeinen eli selvä ja vakava sekä rikkomuksen ja vahingon välillä on välitön syy-yhteys. Se, että rikotulla oikeusnormilla on välitön oikeusvaikutus, ei sulje pois vahingonkorvausvastuun mahdollisuutta.

Alaviitteet:
  • 1 Ks. SEUT 258 artikla
  • 2 Ks. SEUT 260 artiklan 3 kohta.
  • 3 Ks. SEUT 260 artiklan 2 kohta.
  • 4 Ks. seuraamuksia koskevat komission tiedonannot SEC(2005) 1658, SEC(2010) 923, SEC(2010) 1371, SEC(2011) 1024 ja C(2012) 6106. Komissio antaa uusia tiedonantoja, joissa se päivittää seuraamusten laskennassa käytettäviä tietoja. Tiedonannot ovat saatavilla komission kotisivulta.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje