Finlex

Lainlaatijan EU-opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

4.2 Lainvalmisteluun liittyvät muut ilmoitusvelvoitteet

4.2.1 Teknisiä määräyksiä koskevat ilmoitukset

Teknisten määräysten ilmoitusmenettely perustuu teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 98/34/EY.

Jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan velvollisuus ilmoittaa teknisiä määräyksiä sisältävistä tuotteita ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevista uusista kansallisista lainsäädäntöluonnoksista etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komissiolla ja muilla jäsenvaltioilla on tämän jälkeen mahdollisuus esittää huomionsa luonnoksen sisällöstä. Tietojenvaihtomenettelyn tavoitteena on taata kansallisen säädösvalmistelun avoimuus sekä estää tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden esteiden syntyminen etukäteen.

Direktiivi muutoksineen on Suomessa pantu täytäntöön teknisiä määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (802/1999). Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa direktiivin täytäntöönpanosta Suomessa.

Ilmoitusvelvollisuus koskee teollisuus- ja maataloustuotteita sekä tietoyhteiskunnan palveluja koskevia harmonisoimattomia kansallisia säädöksiä tai viranomaismääräyksiä. Ilmoitusvelvollisuus koskee EU:n sekundäärilainsäädännön täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä vain siltä osin kuin niissä asetetaan kansallisia lisävaatimuksia (tämä tulee kyseeseen vähimmäisharmonisoinnin yhteydessä).

Ilmoitus tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön (maaraykset.tekniset@tem.fi), joka toimittaa sen komissioon. Kun komissio on vastaanottanut ilmoituksen, se ilmoittaa kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana säädöstä tai määräystä ei saa antaa.

Direktiivin 98/34/EY mukaiseen ilmoitukseen voidaan sisällyttää myös EU:n muun lainsäädännön mukainen ilmoitus. Tätä niin sanottua yhden luukun periaatetta voidaan hyödyntää myös, kun täytetään palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY (palveludirektiivi) mukaista ilmoitusvelvollisuutta.

Ilmoitusvelvollisuus ja siihen liittyvät määräajat ovat velvoittavia, ja niiden noudattamatta jättäminen voi johtaa siihen, että komissio aloittaa rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan. 1 Ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen merkitystä korostaa EU:n tuomioistuimen asiassa C-194/94, CIA Security International, antama tuomio. Tuomioistuin totesi siinä, että kansalliset tuomioistuimet eivät saa soveltaa sellaisia kansallisia määräyksiä, jotka on saatettu voimaan ilmoitusvelvollisuutta rikkoen.

Yksityiskohtaista tietoa ilmoitusmenettelystä on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivulta EU:n ilmoitusmenettely. Työ- ja elinkeinoministeriön sivulta löytyy tietoa myös Maailman kauppajärjestö WTO:n ilmoitusmenettelystä. Lisätietoja menettelystä saa myös komission sivulta.

4.2.2 Muita ilmoituksia

Komissiolla on toimivalta arvioida esimerkiksi valtiontukien soveltuvuus sisämarkkinoille. Kun kyseessä on valtiontukiin liittyvä säädöshanke, suunnitelma yritykselle myönnettävästä valtiontuesta pitää pääsääntöisesti notifioida komissiolle. 2 Valtiontukien ilmoitusmenettelyä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriössä työelämä- ja markkinaosasto. Valtiontuki-ilmoitusten käsittely kestää komissiossa yleensä yli kuusi kuukautta, ja siksi on tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriöön ollaan yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa säädöstä valmisteltaessa. Lisätietoa on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivulta EU:n valtiontukisääntely.

Siinä tapauksessa, että EU-tasolla toteutetun yhdenmukaistamistoimenpiteen jälkeen jäsenvaltio pitää tärkeistä SEUT 36 artiklassa tarkoitetuista syistä (muun muassa ihmisten tai eläinten terveyden suojelu) taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jäsenvaltion on annettava ne perusteineen tiedoksi komissiolle. Jos yhdenmukaistamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen jäsenvaltio lisäksi pitää tarpeellisena ottaa käyttöön uuteen, ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskevaan tieteelliseen näyttöön perustuvia säännöksiä tai määräyksiä omien erityisongelmiensa vuoksi, jotka ovat ilmenneet yhdenmukaistamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen, jäsenvaltion tulee antaa suunnitellut säännökset tai määräykset perusteineen tiedoksi komissiolle. Komission tulee tehdä tiedoksiannettujen säännösten tai määräysten hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta. Komission päätös perustuu sen arvioon säännösten tai määräysten sopivuudesta EU:n toiminnan ja periaatteiden kanssa. 3

Jos kyse on kuluttajansuojaa tai ympäristöä koskevasta vähimmäisdirektiivistä ja jäsenvaltio haluaa pitää voimassa tai toteuttaa direktiiviä tiukempaa kansallista sääntelyä, sen on ilmoitettava sääntelystä komissiolle. Sääntelyn tulee olla sopusoinnussa perussopimusten kanssa. 4

Alaviitteet:
  • 1 Ks. SEUT 258 artikla.
  • 2 Ks. SEUT 108 artiklan 3 kohta.
  • 3 Ks. SEUT 114 artiklan 4–6 kohta ja siinä viitattu 36 artikla.
  • 4 Ks. SEUT 169 artiklan 4 kohta ja 193 artikla.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje